Nuorten eurooppalaisten tutkijoiden Eppendorf-palkinnon 2025 saa Varun Venkataramani, Saksa

Hampurilainen Life Sicences -yritys Eppendorf SE myöntää arvostetun tutkimuspalkintonsa tänä vuonna 30. kerran. Riippumaton tuomaristo, jonka puheenjohtajana toimi professori Laura Machesky, Cambridge, Iso-Britannia, valitsi Eppendorf Award for Young European Investigators 2025 -palkinnon voittajaksi tohtori Varun Venkataramanin Heidelbergin yliopistollisesta sairaalasta Saksasta.

Varun Venkataramani saa 20 000 euron palkinnon tutkimuksestaan, jossa hän selvittää, miten synaptiset hermosolujen ja kasvainten väliset verkostot voivat ohjata aivokasvainten etenemistä. Palkintolautakunta tunnusti neuro-onkologian kehittyvän alan merkityksen ja tohtori Venkataramanin roolin hermosolujen ja kasvainten vuorovaikutuksen selvittämisessä sekä tämän työn translaatiopotentiaalin.

Varun Venkataramani: "Minulle on suuri kunnia ja kiitollisuus saada vuoden 2025 Eppendorf-palkinto nuorille eurooppalaisille tutkijoille. Tämä tunnustus kuvastaa koko tutkimusryhmäni omistautumista ja innovatiivista henkeä, sillä heidän väsymättömät ponnistelunsa ovat tehneet löydöksemme mahdollisiksi. Kiitän vilpittömästi mentoreitani, yhteistyökumppaneitani ja perhettäni heidän vankkumattomasta tuestaan koko tämän matkan ajan.""

Palkinnolla tunnustetaan tärkeä panos aivokasvaimissa esiintyvien neuronien ja syöpäsolujen monimutkaisen vuorovaikutuksen ymmärtämisessä, mikä paljastaa, miten syöpäsolut muodostavat synapseja neuronien kanssa ja hyödyntävät neuronaalisia mekanismeja kasvaimen kasvuun ja invaasioon. Nämä havainnot ovat vakiinnuttamassa syöpäneurotieteen uudeksi alaksi neurotieteen ja onkologian risteyskohdassa, mikä mahdollisesti johtaa neurotieteiden ohjaamiin hoitostrategioihin aivokasvainpotilaille, joille nykyiset hoitovaihtoehdot ovat edelleen rajalliset.

Vuoden 2025 Eppendorf-palkinnon voittajan lisäksi palkittiin kaksi finalistia.

Kööpenhaminan yliopiston biotekniikan tutkimus- ja innovaatiokeskuksen ryhmäpäällikkö Fena Ochs palkittiin hänen panoksestaan sen ymmärtämiseen, miten kohesiini välittää sisarkromatidien koheesiota. Tuomaristo oli vaikuttunut tohtori Ochsin innovatiivisista ja mekanistisista tutkimuksista, jotka auttoivat selvittämään, miten ihmisen kohesiini toimii monomeerinä sisarkromatidien yhteen sitomiseksi, sekä hänen 3D-kromatiinia koskevista yksimolekyylitutkimuksistaan. Palkintolautakunta tunnusti hänen tutkimustensa merkityksen ikään liittyvän hedelmättömyyden ja kromatiinin organisoitumisen ymmärtämisen kannalta.

Juliette Fedry, ryhmänjohtaja MRC:n molekyylibiologian laboratoriossa Cambridgessa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sai palkinnon innovatiivisten tekniikoiden käytöstä sen paljastamiseksi, miten solustressi kontrolloi proteiinien translaatiota. Tuomaristo oli vaikuttunut hänen FIB CryoET -työstään, joka paljastaa, miten proteiinit translatoituvat terveissä ja sairaissa kudoksissa ennennäkemättömällä resoluutiolla ja fysiologisesti relevantissa ympäristössä

Palkintoseremonia pidettiin 3. heinäkuuta 2025 Euroopan molekyylibiologian laboratorion (EMBL) Advanced Training Centerissä Heidelbergissä, Saksassa.

Lisätietoja hakumenettelyistä, valintaperusteista ja nuorille eurooppalaisille tutkijoille tarkoitetun Eppendorf-palkinnon aiemmista voittajista on osoitteessa www.eppendorf.com/award.

Vuonna 1995 perustetulla Eppendorf Award for Young European Investigators -palkinnolla Eppendorf SE palkitsee ansiokasta työtä biolääketieteellisessä tutkimuksessa ja tukee nuoria, enintään 35-vuotiaita eurooppalaisia tutkijoita. Eppendorf-palkinto myönnetään yhteistyössä Nature-tiedelehden kanssa. Palkinnon saajan valitsee riippumaton komitea, johon kuuluvat Laura Machesky (Cambridgen yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta), Sadaf Farooqi (Wellcome-MRC Institute of Metabolic Science, Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta), Madeline Lancaster (MRC Laboratory of Molecular Biology, Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta), Ben Lehner ((Wellcome Sanger Institute, Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta; Center for Genomic Regulation PRBB, Barcelona, Espanja), Stefan Raunser (Max-Planck-Institut für Molekulare Physiologie, Dortmund) ja Michael Sixt (Institute of Science and Technology Austria ISTA, Klosterneuburg, Itävalta).